Kaivoksesta syntyy muutakin kuin malmia
Kuvassa Tapojärven teollisen kiertotalouden liiketoimintajohtaja Veli-Matti Marttala ja Tapojärven vt. toimitusjohtaja Mari Pilventö.
Eurooppa etsii uusia kriittisten mineraalien lähteitä. Samaan aikaan teollisuus tuottaa jatkuvasti materiaaleja, jotka päätyvät sivuvirroiksi, vaikka niille olisi jo käyttöä.
Kyse ei ole enää siitä, etteikö teknologiaa olisi, vaan siitä, pystytäänkö ratkaisut viemään teolliseen mittakaavaan, Tapojärven vt. toimitusjohtaja Mari Pilventö sanoo.
Sama muutos näkyy suoraan kaivosten arjessa. Kaivostoiminta ei ole enää pelkkää louhintaa ja materiaalien siirtämistä paikasta toiseen, vaan yhä enemmän materiaalivirtojen hallintaa ja hyödyntämistä.
Kiertotalous ei skaalaudu puheilla
Viime vuosina Tapojärvi on rakentanut kaivospalveluiden rinnalle teollisen kiertotalouden liiketoimintaa, jossa muun muassa teräs- ja metsäteollisuuden sivuvirroista jalostetaan uusia tuotteita ja raaka-aineita.
Kyse ei ole enää yksittäisistä piloteista. Vuonna 2025 Tapojärvi käsitteli Suomessa ja Italiassa 1,76 miljoonaa tonnia teollisuuden materiaaleja, joista osa palautettiin takaisin tuotantoon ja osa jalostettiin uusiksi kiertotaloustuotteiksi esimerkiksi infrarakentamiseen, rakennustuoteteollisuuteen ja kaivosten täyttöratkaisuihin.
Kiertotalouden pitää toimia turvallisesti, tasalaatuisesti ja taloudellisesti myös silloin, kun materiaalia liikkuu satojatuhansia tonneja vuodessa, sanoo Tapojärven teollisen kiertotalouden liiketoimintajohtaja Veli-Matti Marttala.
Toinen esimerkki alan muutoksesta on Zero Mine -hanke, jossa sähkö- ja elektroniikkaromusta otetaan talteen kriittisiä metalleja hydrometallurgisin menetelmin.
Elektroniikkaromu nähdään edelleen helposti jätteenä, vaikka kyse on käytännössä valmiiksi louhitusta raaka-aineesta, Marttala sanoo.
Tapojärven näkökulmasta kyse ei ole perinteisen kaivostoiminnan korvaamisesta, vaan sen täydentämisestä.
Lupaprosessit vaikuttavat koko teolliseen ketjuun
FinnMateria-messuilla keskustellaan jälleen kriittisistä mineraaleista, investoinneista ja Euroopan omavaraisuudesta. Hankkeiden ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset ovat kasvaneet ja niiden luvittaminen on hidasta.
Kaivosten kilpailukyky ei ratkea vain kaivosalueella, vaan koko teollisessa arvoketjussa.
Kaivoksen ympärillä toimii iso verkosto urakoitsijoita, kuljetuksia, kunnossapitoa ja materiaalinkäsittelyä. Jos hankkeet seisovat vuosia, vaikutukset näkyvät nopeasti myös alueellisessa työllisyydessä ja investointihalukkuudessa, Pilventö sanoo.
Eurooppa tarvitsee jatkossakin uusia kaivoksia. Pilvennön mukaan hitaiden lupaprosessien vaikutukset näkyvät koko teollisessa ketjussa.
Kiertotalousratkaisutkin vaativat lupia, investointeja, logistiikkaa ja teollista infrastruktuuria.
Lopulta kilpailukyky ei ratkea vain sillä, mitä maasta louhitaan, vaan myös sillä, kuinka tehokkaasti jo olemassa olevat materiaalit saadaan takaisin kiertoon.
Tule kuulolle FinnMateriaan 4.-5.11.2026. Tapojärven vt. toimitusjohtaja Mari Pilventö puhuu lisää kiertotalouden mahdollisuuksista kaivannaisalalla.
Messuilla mukana myös Tapojärven teollisen kiertotalouden liiketoimintajohtaja Veli-Matti Marttala, +358 400 849443; veli-matti.marttala@tapojarvi.com