Euroopan mineraaliturvallisuus rakennetaan myös pohjoisessa

Arktisen alueen geopoliittinen ja taloudellinen merkitys on kasvanut nopeasti. Euroopan unionin 20. lokakuussa julkaistu päivitetty arktinen strategia nostaa turvallisuuden ja resilienssin aiempaa näkyvämpään asemaan taloudellisen turvallisuuden, ilmaston ja alueen ihmisten rinnalle.

Suomelle tässä kehityksessä avautuu merkittävä mahdollisuus. Meillä on mineraalivaroja, toimivaa kaivosteollisuutta ja ennen kaikkea poikkeuksellisen laaja mineraaliklusteri. Kaivosten rinnalla Suomessa on metallien jalostusta, kasvavaa akkuteollisuutta, teknologiaosaamista ja tutkimusta. Kansallinen mineraalistrategia nostaa tavoitteiksi muun muassa mineraalisektorin kasvun ja arvonlisän, kriittisten raaka-aineiden asetuksen tehokkaan toimeenpanon sekä teollisuuden vahvan raaka-ainehuollon.

Pohjoinen on paljon enemmän kuin raaka-ainevaranto

Arktista aluetta ei pidä nähdä pelkkänä luonnonvarojen reservinä. EU:n arktisen politiikan keskustelussa turvallisuus ja puolustus, energia ja raaka-aineet ovat nousseet keskeisiksi yhteistyön alueiksi. Samalla ilmaston ja ympäristön suojelu sekä kestävä kehitys säilyvät EU:n arktisen politiikan olennaisina lähtökohtina.

Tämä sopii hyvin suomalaiseen ajatteluun. Mineraalituotannon kasvattamisen ja korkean ympäristönsuojelun tason ei pidä olla toistensa vastakohtia. Tarvitsemme molempia. Samalla tarvitsemme ennakoitavan ja sujuvan sääntely- ja lupajärjestelmän, jotta vastuullisesti toteutettavat hankkeet voivat myös muuttua investoinneiksi ja tuotannoksi. Tämä yhdistelmä on nostettu esiin myös Kaivosteollisuus ry:n mineraalialan yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa.

Suomessa talous, ympäristö, infrastruktuuri ja turvallisuus kytkeytyvät poikkeuksellisen tiiviisti yhteen ja ratkaisevaa on se, kuinka suuren osan mineraalien arvoketjusta pystymme rakentamaan Suomeen. Omissa mineraalialan tavoitteissamme lähtökohta on selvä: malminetsintä ja kaivostuotanto muodostavat perustan arvoketjuille, joihin kuuluvat muun muassa metallien jalostus, akku- ja kemianteollisuus, kierrätys ja lannoitetuotanto.

Tässä Suomella on mahdollisuus tarjota Euroopalle muutakin kuin raaka-aineita. Voimme tarjota kokonaisen teollisen arvoketjun.

Kysymys on myös Euroopan strategisesta autonomiasta. EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva sääntely tavoittelee vuoteen 2030 mennessä kapasiteettia, joka vastaisi vähintään 10:tä prosenttia EU:n strategisten raaka-aineiden vuotuisesta kulutuksesta louhinnassa, 40:tä prosenttia jalostuksessa ja 25:tä prosenttia kierrätyksessä. Lokakuussa 2026 hyväksytyllä toisella strategisten hankkeiden listalla oli jälleen myös suomalaisia hankkeita, mikä kertoo siitä, että Suomen merkitys Euroopan taloudelle ja turvallisuudelle tunnistetaan myös EU-tasolla.

Suomalaisessa mineraaliarvoketjussa on kasvun avaimet

Eurooppa haluaa vähentää vaarallisia riippuvuuksia kriittisten raaka-aineiden toimitusketjuissa. Tämä tavoite ei toteudu vain strategioita laatimalla. Tarvitaan myös eurooppalaista tuotantoa, jalostusta, investointeja ja pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa.

Meidän kannattaa tavoitella asemaa maana, jossa mineraaleja paitsi löydetään ja louhitaan, myös jalostetaan korkeamman arvon tuotteiksi. Näin mineraalivarannot voivat synnyttää Suomeen investointeja, työtä, vientiä ja osaamista samalla, kun ne vahvistavat koko Euroopan toimitusvarmuutta.

Arktisen alueen kasvava merkitys tekee tästä entistä ajankohtaisempaa. Pohjoinen on yhä keskeisempi osa maanosamme taloudellista ja turvallisuuspoliittista perustaa.

Suomen kannattaa nyt lunastaa paikkansa Euroopan mineraaliturvallisuuden rakentajana. Meillä on siihen mineraalit, osaaminen ja teollinen perusta. Seuraavaksi tarvitsemme pitkäjänteisyyttä ja investointiympäristön, jossa vastuulliset hankkeet voivat muuttua suunnitelmista tuotannoksi.

 

Pekka Suomela
Toiminnanjohtaja
Kaivosteollisuus ry