Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen käy puheenvuorossaan läpi infran, raideliikenteen ja lentoliikenteen merkitystä huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta sekä toimivien liikenneyhteyksien roolia kriisinkestävän pohjoisen rakentamisessa.

Ari Hiltunen on tehnyt mittavan uran keskisuomalaisen elinkeinoelämän vahvistajana ja kehittäjänä. Vuodesta 2017 alkaen Hiltunen on toiminut Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtajana. Hänet tunnetaan yhteistyökykyisenä, luotettavana ja arvostettuna elinkeinoelämän vaikuttajana.

Annukka Ylivaara on Turvallisuuskomitean yleissihteeri. Turvallisuuskomitea on valtioneuvostoa ja ministeriöitä avustava, kokonaisturvallisuuteen liittyvä ennakoivan varautumisen laajapohjainen yhteistoimintaelin. Turvallisuuskomitean sihteeristö valmistelee komitealle kuuluvat asiat sekä panee osaltaan toimeen komitean tekemät päätökset. Tehtäviin kuuluu myös kokonaisturvallisuuden edistäminen eri tasoilla.

Ylivaara on koulutukseltaan yleisesikuntaupseeri ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus puolustusvoimien johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä. Sotilasarvoltaan hän on everstiluutnantti.

Vaikutusmisyritysten kohteena ovat maailmankuva, identiteetti ja luottamus – se, mitä pidämme totena, keitä ajattelemme olevamme ja keneen uskomme kuuluvamme.

Luottamuspohjaa ei puolusteta faktantarkistuksella eikä vastapropagandalla. Sitä puolustetaan samalla materiaalilla, josta se on rakennettu: yhteisellä elämäntavalla ja kulttuurilla. Kuorot, kirjallisuus, teatteri, musiikki, festivaalit ja kylätalot eivät ole pehmeää lisää yhteiskunnan turvallisuuteen. Kulttuurin elementit ovat se infrastruktuuri, jossa luottamus, osallisuus ja turvallisuuden tunne syntyvät ja uusiutuvat. Henkinen kriisinkestävyys ei ole tuote, jota voidaan tilata; se on seuraus siitä, että ihmiset palaavat toistensa luo ja tuovat muita mukanaan.

Puheenvuorossa esitellään Suomen Kulttuurivoimat -konsepti: miten kulttuurialan tekijät ja yksiköt voidaan kytkeä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen rinnalla, ei alla – ilman että kulttuurista tehdään valtion viestintävälinettä. Mitä Ukraina on opettanut siitä, miksi kulttuuri on syy, jonka vuoksi ylipäätään puolustaudutaan? Ja miten kulttuurin vaikutusta yhteisön kestävyyteen voidaan mitata muullakin kuin kävijäluvuilla?

Mikko-Pekka on Suomen Kulttuurivoimat -konseptin perustaja ja vapaa toimija kulttuurin, liiketoiminnan ja turvallisuuden välillä. Hän oli perustamassa globaalin suunnittelustudion Ideanin, joka laajeni Piilaaksoon. Yrityskaupan jälkeen viime vuodet hän on työskennellyt Suomen ja Ukrainan välillä: hän on perustanut suomalais-ukrainalaisen kulttuurialustan Solovey Musicin ja toimii ukrainalaista puolustusteknologiaa Suomeen tuovan Double Tap Investmentsin taustalla.

Mikko-Pekka toimii YTK Työttömyyskassan hallituksen puheenjohtajana ja Kovanen Capitalin hallituksessa. Koulutukseltaan hän on luokanopettaja (Jyväskylän Yliopisto).

Suurtapahtumat näyttäytyvät ulospäin viihteenä, elämyksinä ja hetkellisinä yhteisöinä – mutta niiden sisään on kätkeytynyt jotain muutakin. Ne ovat operaatioita, joita mikään muu toimiala ei toteuta päivätyönään: kokonaisuuksia, jotka suunnitellaan, pystytetään ja johdetaan kuin miniyhteiskunnat. Usein ne ovat kooltaan keskisuuren suomalaisen kaupungin kokoisia ja silti ne syntyvät tyhjästä, toimivat saumattomasti ja purkautuvat hallitusti muutamassa päivässä.

Tässä puheenvuorossa avataan, miksi tämä kyvykkyys on yhteiskunnalle vielä tunnistamaton voimavara sekä miten tapahtuma alan operatiivinen osaaminen – massojen hallinta, infrastruktuurin rakentaminen, logistiikka, turvallisuus, viestintä ja kumppanuuksien johtaminen voisivat tukea kriittisiä toimintoja erilaisissa poikkeusoloissa. Millaisia esimerkkejä meillä on jo Suomessa, kun tapahtuma ala on ollut mukana tukemassa huoltovarmuutta ja yhteiskunnan resilienssiä? Ja mitä voimme oppia Ukrainasta, jossa tapahtuma alan ammattilaiset ovat sodan aikana tukeneet yhteiskunnan toimintakykyä tavalla, joka on jäänyt monelta huomaamatta?
Tämä on tarina toimialasta ja ammattilaisista, jotka osaavat rakentaa toimivan yhteiskunnan sinnekin, missä sitä ei vielä ole ja siitä, miksi tuo osaaminen on tulevaisuuden kriittinen voimavara.

Maria on tapahtuma alan ja kokemuksellisen vaikuttamisen asiantuntija, joka tunnetaan toimialansa visionäärisenä kehittäjänä. Hän on tutkinut ja koonnut ymmärrystä tapahtuma alan ominaispiirteistä ja kyvykkyyksistä yhteiskunnan käyttöön, viime vuodet erityisesti kriittisen infrastruktuurin tukemisen näkökulmasta. Maria on luennoinut aiheesta Maanpuolustuskorkeakoulussa, rakentanut tapahtuma alan huoltovarmuusyhteistyötä ja edistänyt kaksikäyttöajattelua osana alan strategista kehittämistä.

Urallaan hän on toiminut pohjoismaiden suurimman tapahtumatoimiston Liwligin yhteiskuntasuhdejohtajana, Tapahtumateollisuus ry:n vaikuttamisjohtajana, Tampere talon liiketoiminta ja tuotantopäällikkönä sekä useiden suurtapahtumien tuotannoissa. Maria yhdistää vahvan tapahtumaliiketoiminnan osaamisen, strategisen muutoksen johtamisen ja kumppanuuksien rakentamisen. Hän on myös aktiivinen reservin upseeri, mikä vahvistaa hänen ymmärrystään yhteiskunnan kriittisten toimintojen tarpeista ja puolustusteollisuuden tulevaisuuden vaatimuksista.

-Anni Pietarinen, FM, projektityöntekijä, Etelä-Savon Kyläturvallisuus -hanke

-Katja Kalenius, Yamk, projektipäällikkö, Etelä-Savon Kyläturvallisuus -hanke

-Mervi Lintunen, toiminnanjohtaja, Järvi-Suomen Kylät ry

Etelä-Savon maakunnallinen kokonaisturvallisuuden ketju

Etelä-Savon Kyläturvallisuus -hanke esittäytyy ja avaa maakunnassa tehtävää kylälähtöistä turvallisuustyötä. Miten kylät ja yhteisöt toimivat häiriötilanteissa yhteistoiminnassa kuntien ja pelastuslaitoksen kanssa? Yhtenä tärkeänä työkaluna esitellään maakunnallinen Kyläradio-verkosto ja sen rakentuminen. Etelä-Savossa on käynnissä ennennäkemättömän yhtenäinen konsensus turvallisuustyön tärkeydestä.

Etelä-Savon Kyläturvallisuus -hanke on rahoitettu Euroopan maaseuturahastosta 2023 –2027 ja rahoituksen on myöntänyt Itä-Suomen elinvoimakeskus. Hanke on Älykäs kylä -yhteistyöhanke Etelä-Savon
Pelastuslaitoksen kanssa. Hankeaika: 1.11.2025-31.12.2027.

Hanketiimistä löytyy yhteisöllisyyden, koulutuksen, kehitystyön ja sidosryhmätyöskentelyn moniosaajia. Meillä on takanamme valtava määrä kohtaamisia eri kyläyhteisöjen kanssa sekä suuntana selkeä
maakunnallinen visio turvallisuustyöstä.

Klo 14.15-14:30

Suomen kansalliseen huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Rakennuspooli on rakennusalan yritysten ja viranomaisten välinen yhteistoimintaverkosto normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen rakennustoimintaan liittyvässä varautumisessa. Nykyinen turvallisuusympäristö on osoittanut, että maanpuolustuksen tarpeiden lisäksi poikkeusolojen rakentamista tarvitaan myös kriittisen infrastruktuurin ja väestön suojaamiseen.

Timo Tolkki palvelee Rakennusteollisuus RT ry:n kuuluvassa Rakennuspoolissa poolisihteerin tehtävässä. Hänen työnsä keskiössä ovat varautuminen, huoltovarmuus ja rakennusalan rooli osana Suomen kokonaisturvallisuutta sekä eri organisaatioiden yhteistyön edistäminen rakennusalan varautumiseen liittyen.

Timo Tolkki on koulutukseltaan sotatieteiden maisteri ja turvallisuusjohtamisen tradenomi (YAMK) ja hänellä on noin 20 vuoden työkokemus maanpuolustuksen sekä Helsingin kaupungin valmiuspäällikön tehtävissä.

Teollisuus ja yhteistyö yhteiskunnan toimintakyvyn rakentajina.

Esitys käsittelee turvallisen ja toimintavarman tiedonsiirron merkitystä siviili- ja puolustussektorin uusille ratkaisuille. Painopisteinä ovat 5G-privaattiverkot kriittisessä viestinnässä, automaatiossa ja miehittämättömissä järjestelmissä sekä IoT:n ja sensoreiden rooli tilannekuvan, valvonnan ja kaluston seurannan kehittämisessä.

Lisäksi esitys korostaa varautumisen ja kriittisen infrastruktuurin merkitystä tiedonkulun ja palveluiden jatkuvuuden turvaamisessa.

Timo Viinikainen toimii Digitassa puolustussektorin myyntijohtajana Defence & Mission Critical Networks -liiketoiminnassa. Hänellä on vahva tausta turvallisuuskriittisten toimintaympäristöjen, palvelutuotannon ja tietoliikenneratkaisujen parissa sekä pitkä kokemus Suomen Puolustusvoimista, jossa hän on toiminut muun muassa Chief Digital Officerina, johtotehtävissä ja everstinä. Ennen Digitaa Viinikainen työskenteli IBM:llä Business Sales and Delivery Executive -roolissa.

Muuttunut turvallisuustilanne ja kasvavat riippuvuudet digitaalisista järjestelmistä nostavat varautumisen ja siviilipuolustuksen aivan uudelle tasolle. Puheenvuorossaan Kari Aho tarkastelee, miksi huoltovarmuus, kokonaisturvallisuus ja kriisiviestinnän toimintakyky ovat yritysten, viranomaisten ja koko yhteiskunnan yhteinen asia ja samalla kasvun mahdollisuus suomalaisille teknologiayrityksille.

Miten varautuminen muuttuu käytännön toimintakyvyksi silloin, kun ihmiset pitää tavoittaa sekunneissa ja toiminnan jatkua häiriöistä huolimatta? Aho käsittelee luotettavan viestinnän, harjoittelun ja Euroopan digitaalisen autonomian merkitystä kriisinkestävyydelle sekä sitä, miten siviiliyhteiskunnan ja puolustuksen yhteiset tarpeet avaavat suomalaiselle osaamiselle uusia kansainvälisiä markkinoita.

Dr. Kari Aho on Secappin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Secapp on suomalainen, kansainvälisesti toimiva kriisiviestinnän ja hälyttämisen teknologiayhtiö, joka auttaa organisaatioita varautumaan häiriötilanteisiin, johtamaan kriisejä ja tavoittamaan ihmiset luotettavasti myös silloin, kun arjen viestintäkanavat eivät riitä.

Aholla on vahva tausta kasvuyrittäjyydestä, teknologiasta ja yhteiskunnallisesti kriittisten ratkaisujen kehittämisestä. Hän on työskennellyt pk-yritysten, tutkimusmaailman ja kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan avaruusjärjestö ESAn, kanssa. Työssään hän keskittyy erityisesti siihen, miten teknologia vahvistaa kokonaisturvallisuutta, huoltovarmuutta ja organisaatioiden toimintakykyä poikkeustilanteissa.

Puolustusvoimien näkemys teollisuuden merkityksestä valmiuden ylläpitämisessä. Erityistarkastelussa pohjoisen logistiikan kehittäminen yhteistyössä muun yhteiskunnan kanssa.

Esiintyjä johtaa Tikkakoskella sijaitsevaa 3. Logistiikkarykmentin esikuntaa. 3. Logistiikkarykmentti vastaa logistisesta tuesta Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle keskisessä ja pohjoisessa Suomessa. Esiintyjä on palvellut pioneeriaselajin ja logistiikan tehtävissä vuodesta 2003 saakka. Hän on toiminut mm. valmiusrakentamisen suunnittelutehtävissä Maavoimien ja Ilmavoimien esikunnissa sekä Pohjan pioneeripataljoonan komentajana Kainuun prikaatissa.

Ilmavoimien operaatiopäällikkö, Eversti Vesa Mäntylä
-Ilmavoimien operaatiopäällikkö 2025 alkaen
-Ilmasotakoulun johtaja 2022 -2025
-Operatiivisen alan tehtäviä puolustusvoimissa vuodesta 1998 alkaen

Miten Ukrainan rintamalta saatuja oppeja voidaan hyödyntää kotimaan viranomaisten varusteluissa. Yhteensopiva järjestelmä mahdollistaa tehokkaamman yhteistyön.

Tuomo Sertti on Tamlans Oy:n osakas, vastuussa Defence- ja viranomaisvarusteluista ja kv-yhteistyöstä.

Esityksessä käsitellään, kuinka XRTC-ohjelmistoteknologialla saadaan maksimoitua käytettävissä oleva verkkokapasiteetti sovellustasolla ja sen kautta nopeutettua tiedonsiirtoa häiriöisissä olosuhteissa parantaen samalla tiedonsiirron luotettavuutta. XRTC:n tuoman luotettavuuden ansiosta etäoperointi ja tilannekuvan jakaminen ovat mahdollisia pohjoismaiden mittakaavassa häiriöisissäkin langattomissa verkoissa.

Markus Jaatisella on laaja kokemus ohjelmistoliiketoiminnasta, teollisuudesta sekä raideliikenteen teknologioista. Aktiivinen reserviläistausta toimien pataljoonan esikunnassa tiedustelun parissa tuo ymmärrystä viitekehykseen.

Eversti evp, tekniikan tohtori Rainer Peltoniemi valottaa puheenvuorossaan arktisen liikkuvuuden tulevaisuutta sotilasstrategisessa ja operatiivisessa puolustuskontekstissa. Esityksessä pureudutaan turvallisuusympäristön ja arktisen ilmaston asettamiin vaatimuksiin suorituskyvyn kehittämiselle. Keskiössä ovat monikäyttöiset, modulaariset ja suojatut ajoneuvoratkaisut, seuraavan sukupolven edistyksellinen C4IMobility-teknologia sekä kansallista huoltovarmuutta tukevan ajoneuvoarkkitehtuurin rakentaminen.

Peltoniemi toimii Oy Sisu Auto Ab:n puolustusalan pääneuvonantajana.

Peltoniemi on palvellut lähes 40 vuotta Suomen Puolustusvoimissa kerryttäen laajan asiantuntemuksen puolustussuunnittelusta, T&K-toiminnasta ja järjestelmäkehityksestä. Siirryttyään reserviin loppuvuodesta 2025, hän on toiminut strategisena neuvonantajana puolustusalan yrityksille oman Milprime-yrityksensä kautta.

klo 13:15 – 13:30

Miten kentältä saatava havainto muuttuu yhteiseksi tilannekuvaksi ja perustelluksi päätökseksi? Entä miten tarvittava teknologia ja johtamisen työympäristö tuodaan sinne, missä niitä tarvitaan?

Uusi julkistus Arctic Performancessa! Design Leadin Ilona Törmikosken ja Husqtecin Nikolai Ylirodun yhteinen puheenvuoro esittelee Kolibri Defencen kanssa kehitettävän RSAM — Rapid Situational Awareness Module – tuoteperheen. Kokonaisuus tuo yhteen dronet, liikkuvan johtopisteen ja käyttäjälähtöisen suunnittelun turvallisuuden, varautumisen ja kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.

Kuulette käytännön operaatiokokemuksia, eri toimintaympäristöihin sovitettavia toteutuksia sekä etenemistä kohti seuraavia asiakasoperointiprojekteja ja teollista yhteistyötä. Keskiössä on ihminen: miten tieto esitetään, miten sitä hyödynnetään ja miten teknologia tukee toimintaa kentällä. Osastollamme B500 esillä RSAM Vehicle, RSAM Mobile eli MobiJopa, RSAM Container ja RSAM Distributed sekä Kolibri Defencen dronet – mukaan lukien interceptorit & yhdistettävä counter-UAV-teknologia. Kokonaisuus avaa keskustelun dronejen hyödyntämisestä, droneuhkiin varautumisesta ja yhteisen tilannekuvan tarpeesta.

Ilona Törmikoski on taiteen maisteri ja sisustusarkkitehti SIO, joka yhdistää työssään strategisen muotoilujohtamisen, teknologian ja tutkimuslähtöisen kehittämisen. Hänen osaamisensa ulottuu tuotteista ja ajoneuvoista tiloihin, käyttöliittymiin ja toimintaympäristöihin. RSAM-yhteistyössä hän tuo yhteen käyttäjän tarpeet, eri alojen osaamisen ja kaupallisen kehittämisen. Ilona on toiminut myös Aalto-yliopistossa sen perustamisesta lähtien, työskennellyt yrityssuhteissa U-tasolla tutkimus- ja sidosryhmien sekä yliopiston johdon tukena.

Nikolai Ylirotu edustaa Husqtec Oy:tä ja tuo RSAM-yhteistyöhön MobiJopa-johtokeskusvaunun käytännön toteutuksen näkökulman. Puheenvuorossa hän esittelee liikkuvaa operointiympäristöä, yhteisen demonstraation havaintoja ja seuraavan asiakaspilotin valmistelua. Hänellä on myös valmiuskeskus- ja esikuntatyöskentelyn osaamista. Puheenvuorossa hän avaa liikkuvan johtopisteen käytännön toteutusta ja kentällä työskentelyn vaatimuksia.

Klo 13:30-13:45

Sujuvat materiaalivirrat, tehokas ja skaalautuva tuotanto sekä tuotantodatan älykäs hyödyntäminen korostuvat muuttuvassa toimintaympäristössä. Esityksessä aihetta tarkastellaan käytännön case-esimerkkien kautta. Esimerkit käsittelevät kuljetin- ja varastojärjestelmiä sekä sähkökemiallisia pinnoituslinjoja.

Kari Koski toimii Makronilla automaation myyntijohtajana. Makron toimittaa teollisuuden laiteratkaisuja ja modernisointeja, jotka kattavat mekaniikkasuunnittelun, automaatio- ja digiratkaisut sekä laitevalmistuksen. Karilla on vuosikymmenten kokemus teollisuuden automaatioratkaisuista, sähkökemiallisista pinnoituslinjoista sekä varasto- ja kuljetinjärjestelmistä.

Kamerat, kulunhallinta, automaatio ja anturit ovat yhä tärkeämpi osa organisaation digitaalista infrastruktuuria. Samalla ne muodostavat hyökkäyspinnan, joka jää helposti IT- ja kyberturvallisuuden katveeseen. Usein ei tiedetä tarkasti, mitä laitteita kiinteistön verkossa on, mistä ne ovat peräisin, minne niiden tiedot kulkevat – tai toimivatko järjestelmät silloin, kun niitä todella tarvitaan.

Puheenvuorossa käydään käytännön esimerkkien kautta läpi, miten kiinteistön verkotettujen järjestelmien nykytila kartoitetaan ja miten hajanaisista järjestelmistä rakennetaan hallittu, valvottu ja häiriöitä kestävä kokonaisuus. Lopuksi esitellään kolme kysymystä, joilla oman kiinteistön digitaalisen infrastruktuurin tilanteen voi arvioida heti.

Teemu Ollilainen on pitkän linjan ICT- ja kyberturvallisuusammattilainen sekä WeSecuren perustaja. Hän vastaa WeSecuren palvelukokonaisuuksien kehittämisestä, myynnistä ja teknisestä suunnittelusta ja työskentelee erityisesti kiinteistöjen digitaalisen infrastruktuurin sekä fyysisen ja digitaalisen turvallisuuden rajapinnassa.

WeSecure toteuttaa ja ylläpitää kiinteistöverkkoja, kameravalvontaa, kulunhallintaa ja olosuhdeseurantaa yhtenä hallittuna kokonaisuutena kunnille, kiinteistöjen omistajille ja yrityksille.

Sotilaan toimintakyvyn vaatimukset ovat vahvasti sidoksissa poikkeusolojen sijoitukseen ja tehtäväkohtaisiin vaatimuksiin. Näin ollen joukon johtajalla tulee tarkka olla tieto toimeenpantavien tehtävien vaatimuksista, ja millainen on sotilaiden sen hetkinen toimintakyky ja osaaminen tehtävien menestyksekkääseen suorittamiseen erilaisissa ympäristöolosuhteissa. Jatkuvasti kehittyvällä teknologialla voitaneen saada hyödyllistä tietoa sotilaan toimintakyvystä sotilasympäristöissä.

Liikuntabiologian professori, erityisalueena sotilaan fyysinen toimintakyky, Heikki Kyröläinen on toiminut yhteisprofessuurissa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Maanpuolustuskorkeakoululla vuodesta 2006 lähtien. Hän on julkaissut lähes 300 kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, saman verran vertaisarvioituja kongressiesitelmiä, konferenssijulkaisuja ja kirjan kappaleita sekä kymmeniä kotimaisia julkaisuja.

Hänen tutkimuksensa kattaa laajan alueen liikuntabiologian alalla, mutta pääasialliset kiinnostuksen kohteet ovat sotilaiden fyysinen toimintakyky ja sen kehittäminen, ihmisen liikkumisen taloudellisuus sekä fysiologiset ja biomekaaniset vasteet ja adaptaatiot fyysiseen harjoitteluun. Hän on kongressisarjan ”International Congress of Soldiers’ Physical Performance” perustajajäsen.

Esityksen keskiössä on ihmisen toimintakyky ja varautuminen muuttuvaan pohjoiseen ilmastoon. Aluksi esitellään uusinta tutkimustietoa siitä, miten kylmä ympäristö ja nopeasti vaihtelevat sääolosuhteet vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn, päätöksentekoon sekä tätä kautta terveyteen ja turvallisuuteen. Tämän jälkeen tarkastellaan käytännön keinoja pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiin varautumiseen yksilön, organisaatioiden ja laajemmin yhteiskunnan tasolla. Esityksen painotus on ihmisen suorituskyvyn optimoinnissa ja turvallisessa toiminnassa arktisissa olosuhteissa.

Tiina Ikäheimo on työterveyden professori, joka on erikoistunut kylmän ympäristön vaikutuksiin ihmisen suorituskykyyn, terveyteen ja turvallisuuteen. Hän tutkii, miten arktiset sääolosuhteet ja ilmastonmuutoksen tuomat sään ääri-ilmiöt vaikuttavat pohjoiseen väestöön. Hänen työnsä keskittyy riskienhallinnan ja varautumisen kehittämiseen pohjoisissa olosuhteissa niin työelämässä kuin vapaa-ajan toiminnoissa. Ikäheimo johtaa tutkimusta Suomessa ja Norjassa ja toimii asiantuntijana arktisen terveyden, turvallisuuden ja suorituskyvyn kysymyksissä.

Kyberresilienssiä ei rakenneta pelkillä suunnitelmilla. Tässä esityksessä tarkastellaan, miten teknistoiminnalliset kyberharjoitukset auttavat organisaatioita, kriittisen infrastruktuurin toimijoita ja kokonaisia toimialoja kehittämään niitä teknisiä ja operatiivisia kyvykkyyksiä, joita nykyinen digitaalinen uhkaympäristö edellyttää. Esittelemme, miten JYVSECTECin harjoitusmalli vahvistaa päätöksentekoa, yhteistyötä, jatkuvuudenhallintaa ja häiriötilanteisiin reagointia monimutkaisissa kyberhäiriötilanteissa.

Jarno Lötjönen vastaa JYVSECTECin kansallisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä ja operatiivisesta toiminnasta.

Miten yrityksen kasvua kannattaa rahoittaa eri kehitysvaiheissa? Puheenvuorossa käydään läpi julkisen rahoituksen, velkarahoituksen ja oman pääoman keskeiset vaihtoehdot sekä niiden hyödyntäminen osana toimivaa rahoitusstrategiaa kasvu- ja pk-yritysten näkökulmasta.

Eeva Grannenfelt on Grannenfelt Financen perustaja ja kokenut rahoitus- ja sijoitusalan ammattilainen. Hänellä on yli 40 vuoden kokemus rahoitusalalta ja johtotehtävistä pankeissa sekä työeläkevakuutusyhtiöissä. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän vastasi mm. Elon yritysrahoituksesta ja pääomarahastoista ja toimi yli 11 vuotta Eläke-Fennian sijoitusjohtajana.

Grannenfelt Finance on kasvuyritysten rahoitukseen erikoistunut neuvonantaja, joka auttaa kasvuyrityksiä löytämään oikeat rahoittajat ja rakentamaan kasvua tukevan rahoituskokonaisuuden. Yhtiön erityisosaamista on oman pääoman hankinta kasvuyrityksille, ja sen asiakaskunta on vahvasti kansainvälinen: noin puolet asiakasyrityksistä on Suomen ulkopuolelta.

Johtava rahoitusasiantuntija Roope Kinnunen Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta avaa puheenvuorossaan yritysten kehittämisen kokonaisuutta. Tavoitteena on auttaa yrityksiä hahmottamaan, millainen kehittämispolku on yleensä tarkoituksenmukainen ja mitä tukimuotoja sekä palveluita on hyödynnettävissä eri vaiheissa. Esille nostetaan myös ajankohtaisia tukimahdollisuuksia, kuten ReARM-rahoitus.

Klo 13:00-13:30

Klo 13:45 – 14:00

Mikä on organisaatiosi kriittisin haavoittuvuus? Entä riippuvuus, jonka vaikutuksia ei vielä täysin tunneta? Yritykset kohtaavat yhä monimutkaisempia häiriöitä, kuten kyberuhkia, teknisiä vikoja, toimitusketjujen katkoksia ja odottamattomia riippuvuuksia. Näiden ennakointi ja hallinta ovat keskeisiä sekä liiketoiminnan jatkuvuuden että koko yhteiskunnan turvallisuuden kannalta.

Puheessa esitellään Jyväskylän yliopiston uusi turvallisuusteknologian koulutusohjelma, joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä aitojen turvallisuus- ja resilienssihaasteiden ratkomisessa. Yhteiset projektit ja opinnäytetyöt voivat tuottaa uusia näkökulmia ja konkreettisia ratkaisuja samalla, kun koulutamme seuraavan sukupolven turvallisuus- ja riskienhallinnan osaajia. Tule haastamaan meidät – rakennetaan yhdessä kestävämpää ja turvallisempaa tulevaisuutta.

Puolustusmarkkinoille voi pyrkiä yksin, mutta tarvitseeko kaikkea selvittää ja rakentaa itse? Keski-Suomessa yrityksille rakennetaan väyliä kumppaneihin, pilotointiin, testaukseen ja markkinoille. Samalla otetaan seuraavaa askelta kohti kansallista puolustusekosysteemiä.

Central Finland Defence Networkista ohjelmapäällikkö Sanna Laakso kertoo, mitä hyötyä porukasta oikeasti on ja voiko ekosysteemi nopeuttaa yrityksen matkaa puolustusmarkkinoille.