Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen käy puheenvuorossaan läpi infran, raideliikenteen ja lentoliikenteen merkitystä huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta sekä toimivien liikenneyhteyksien roolia kriisinkestävän pohjoisen rakentamisessa.

Ari Hiltunen on tehnyt mittavan uran keskisuomalaisen elinkeinoelämän vahvistajana ja kehittäjänä. Vuodesta 2017 alkaen Hiltunen on toiminut Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtajana. Hänet tunnetaan yhteistyökykyisenä, luotettavana ja arvostettuna elinkeinoelämän vaikuttajana.

Annukka Ylivaara on Turvallisuuskomitean yleissihteeri. Turvallisuuskomitea on valtioneuvostoa ja ministeriöitä avustava, kokonaisturvallisuuteen liittyvä ennakoivan varautumisen laajapohjainen yhteistoimintaelin. Turvallisuuskomitean sihteeristö valmistelee komitealle kuuluvat asiat sekä panee osaltaan toimeen komitean tekemät päätökset. Tehtäviin kuuluu myös kokonaisturvallisuuden edistäminen eri tasoilla.

Ylivaara on koulutukseltaan yleisesikuntaupseeri ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus puolustusvoimien johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä. Sotilasarvoltaan hän on everstiluutnantti.

Suurtapahtumat näyttäytyvät ulospäin viihteenä, elämyksinä ja hetkellisinä yhteisöinä – mutta niiden sisään on kätkeytynyt jotain muutakin. Ne ovat operaatioita, joita mikään muu toimiala ei toteuta päivätyönään: kokonaisuuksia, jotka suunnitellaan, pystytetään ja johdetaan kuin miniyhteiskunnat. Usein ne ovat kooltaan keskisuuren suomalaisen kaupungin kokoisia ja silti ne syntyvät tyhjästä, toimivat saumattomasti ja purkautuvat hallitusti muutamassa päivässä.

Tässä puheenvuorossa avataan, miksi tämä kyvykkyys on yhteiskunnalle vielä tunnistamaton voimavara sekä miten tapahtuma alan operatiivinen osaaminen – massojen hallinta, infrastruktuurin rakentaminen, logistiikka, turvallisuus, viestintä ja kumppanuuksien johtaminen voisivat tukea kriittisiä toimintoja erilaisissa poikkeusoloissa. Millaisia esimerkkejä meillä on jo Suomessa, kun tapahtuma ala on ollut mukana tukemassa huoltovarmuutta ja yhteiskunnan resilienssiä? Ja mitä voimme oppia Ukrainasta, jossa tapahtuma alan ammattilaiset ovat sodan aikana tukeneet yhteiskunnan toimintakykyä tavalla, joka on jäänyt monelta huomaamatta?
Tämä on tarina toimialasta ja ammattilaisista, jotka osaavat rakentaa toimivan yhteiskunnan sinnekin, missä sitä ei vielä ole ja siitä, miksi tuo osaaminen on tulevaisuuden kriittinen voimavara.

Maria on tapahtuma alan ja kokemuksellisen vaikuttamisen asiantuntija, joka tunnetaan toimialansa visionäärisenä kehittäjänä. Hän on tutkinut ja koonnut ymmärrystä tapahtuma alan ominaispiirteistä ja kyvykkyyksistä yhteiskunnan käyttöön, viime vuodet erityisesti kriittisen infrastruktuurin tukemisen näkökulmasta. Maria on luennoinut aiheesta Maanpuolustuskorkeakoulussa, rakentanut tapahtuma alan huoltovarmuusyhteistyötä ja edistänyt kaksikäyttöajattelua osana alan strategista kehittämistä.

Urallaan hän on toiminut pohjoismaiden suurimman tapahtumatoimiston Liwligin yhteiskuntasuhdejohtajana, Tapahtumateollisuus ry:n vaikuttamisjohtajana, Tampere talon liiketoiminta ja tuotantopäällikkönä sekä useiden suurtapahtumien tuotannoissa. Maria yhdistää vahvan tapahtumaliiketoiminnan osaamisen, strategisen muutoksen johtamisen ja kumppanuuksien rakentamisen. Hän on myös aktiivinen reservin upseeri, mikä vahvistaa hänen ymmärrystään yhteiskunnan kriittisten toimintojen tarpeista ja puolustusteollisuuden tulevaisuuden vaatimuksista.

-Anni Pietarinen, FM, projektityöntekijä, Etelä-Savon Kyläturvallisuus -hanke

-Katja Kalenius, Yamk, projektipäällikkö, Etelä-Savon Kyläturvallisuus -hanke

-Mervi Lintunen, toiminnanjohtaja, Järvi-Suomen Kylät ry

Etelä-Savon maakunnallinen kokonaisturvallisuuden ketju

Etelä-Savon Kyläturvallisuus -hanke esittäytyy ja avaa maakunnassa tehtävää kylälähtöistä turvallisuustyötä. Miten kylät ja yhteisöt toimivat häiriötilanteissa yhteistoiminnassa kuntien ja pelastuslaitoksen kanssa? Yhtenä tärkeänä työkaluna esitellään maakunnallinen Kyläradio-verkosto ja sen rakentuminen. Etelä-Savossa on käynnissä ennennäkemättömän yhtenäinen konsensus turvallisuustyön tärkeydestä.

Etelä-Savon Kyläturvallisuus -hanke on rahoitettu Euroopan maaseuturahastosta 2023 –2027 ja rahoituksen on myöntänyt Itä-Suomen elinvoimakeskus. Hanke on Älykäs kylä -yhteistyöhanke Etelä-Savon
Pelastuslaitoksen kanssa. Hankeaika: 1.11.2025-31.12.2027.

Hanketiimistä löytyy yhteisöllisyyden, koulutuksen, kehitystyön ja sidosryhmätyöskentelyn moniosaajia. Meillä on takanamme valtava määrä kohtaamisia eri kyläyhteisöjen kanssa sekä suuntana selkeä
maakunnallinen visio turvallisuustyöstä.

Esitys käsittelee turvallisen ja toimintavarman tiedonsiirron merkitystä siviili- ja puolustussektorin uusille ratkaisuille. Painopisteinä ovat 5G-privaattiverkot kriittisessä viestinnässä, automaatiossa ja miehittämättömissä järjestelmissä sekä IoT:n ja sensoreiden rooli tilannekuvan, valvonnan ja kaluston seurannan kehittämisessä.

Lisäksi esitys korostaa varautumisen ja kriittisen infrastruktuurin merkitystä tiedonkulun ja palveluiden jatkuvuuden turvaamisessa.

Timo Viinikainen toimii Digitassa puolustussektorin myyntijohtajana Defence & Mission Critical Networks -liiketoiminnassa. Hänellä on vahva tausta turvallisuuskriittisten toimintaympäristöjen, palvelutuotannon ja tietoliikenneratkaisujen parissa sekä pitkä kokemus Suomen Puolustusvoimista, jossa hän on toiminut muun muassa Chief Digital Officerina, johtotehtävissä ja everstinä. Ennen Digitaa Viinikainen työskenteli IBM:llä Business Sales and Delivery Executive -roolissa.

Ilmavoimien operaatiopäällikkö, Eversti Vesa Mäntylä
Ilmavoimien operaatiopäällikkö 2025 alkaen
Ilmasotakoulun johtaja 2022 -2025
Operatiivisen alan tehtäviä puolustusvoimissa vuodesta 1998 alkaen

Sotilaan toimintakyvyn vaatimukset ovat vahvasti sidoksissa poikkeusolojen sijoitukseen ja tehtäväkohtaisiin vaatimuksiin. Näin ollen joukon johtajalla tulee tarkka olla tieto toimeenpantavien tehtävien vaatimuksista, ja millainen on sotilaiden sen hetkinen toimintakyky ja osaaminen tehtävien menestyksekkääseen suorittamiseen erilaisissa ympäristöolosuhteissa. Jatkuvasti kehittyvällä teknologialla voitaneen saada hyödyllistä tietoa sotilaan toimintakyvystä sotilasympäristöissä.

Liikuntabiologian professori, erityisalueena sotilaan fyysinen toimintakyky, Heikki Kyröläinen on toiminut yhteisprofessuurissa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Maanpuolustuskorkeakoululla vuodesta 2006 lähtien. Hän on julkaissut lähes 300 kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, saman verran vertaisarvioituja kongressiesitelmiä, konferenssijulkaisuja ja kirjan kappaleita sekä kymmeniä kotimaisia julkaisuja. Hänen tutkimuksensa kattaa laajan alueen liikuntabiologian alalla, mutta pääasialliset kiinnostuksen kohteet ovat sotilaiden fyysinen toimintakyky ja sen kehittäminen, ihmisen liikkumisen taloudellisuus sekä fysiologiset ja biomekaaniset vasteet ja adaptaatiot fyysiseen harjoitteluun. Hän on kongressisarjan ”International Congress of Soldiers’ Physical Performance” perustajajäsen.

Kyberresilienssiä ei rakenneta pelkillä suunnitelmilla. Tässä esityksessä tarkastellaan, miten teknistoiminnalliset kyberharjoitukset auttavat organisaatioita, kriittisen infrastruktuurin toimijoita ja kokonaisia toimialoja kehittämään niitä teknisiä ja operatiivisia kyvykkyyksiä, joita nykyinen digitaalinen uhkaympäristö edellyttää. Esittelemme, miten JYVSECTECin harjoitusmalli vahvistaa päätöksentekoa, yhteistyötä, jatkuvuudenhallintaa ja häiriötilanteisiin reagointia monimutkaisissa kyberhäiriötilanteissa.

Jarno Lötjönen vastaa JYVSECTECin kansallisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä ja operatiivisesta toiminnasta.

Esityksen keskiössä on ihmisen toimintakyky ja varautuminen muuttuvaan pohjoiseen ilmastoon. Aluksi esitellään uusinta tutkimustietoa siitä, miten kylmä ympäristö ja nopeasti vaihtelevat sääolosuhteet vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn, päätöksentekoon sekä tätä kautta terveyteen ja turvallisuuteen. Tämän jälkeen tarkastellaan käytännön keinoja pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiin varautumiseen yksilön, organisaatioiden ja laajemmin yhteiskunnan tasolla. Esityksen painotus on ihmisen suorituskyvyn optimoinnissa ja turvallisessa toiminnassa arktisissa olosuhteissa.

Tiina Ikäheimo on työterveyden professori, joka on erikoistunut kylmän ympäristön vaikutuksiin ihmisen suorituskykyyn, terveyteen ja turvallisuuteen. Hän tutkii, miten arktiset sääolosuhteet ja ilmastonmuutoksen tuomat sään ääri-ilmiöt vaikuttavat pohjoiseen väestöön. Hänen työnsä keskittyy riskienhallinnan ja varautumisen kehittämiseen pohjoisissa olosuhteissa niin työelämässä kuin vapaa-ajan toiminnoissa. Ikäheimo johtaa tutkimusta Suomessa ja Norjassa ja toimii asiantuntijana arktisen terveyden, turvallisuuden ja suorituskyvyn kysymyksissä.

Miten yrityksen kasvua kannattaa rahoittaa eri kehitysvaiheissa? Puheenvuorossa käydään läpi julkisen rahoituksen, velkarahoituksen ja oman pääoman keskeiset vaihtoehdot sekä niiden hyödyntäminen osana toimivaa rahoitusstrategiaa kasvu- ja pk-yritysten näkökulmasta.

Eeva Grannenfelt on Grannenfelt Financen perustaja ja kokenut rahoitus- ja sijoitusalan ammattilainen. Hänellä on yli 40 vuoden kokemus rahoitusalalta ja johtotehtävistä pankeissa sekä työeläkevakuutusyhtiöissä. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän vastasi mm. Elon yritysrahoituksesta ja pääomarahastoista ja toimi yli 11 vuotta Eläke-Fennian sijoitusjohtajana.

Grannenfelt Finance on kasvuyritysten rahoitukseen erikoistunut neuvonantaja, joka auttaa kasvuyrityksiä löytämään oikeat rahoittajat ja rakentamaan kasvua tukevan rahoituskokonaisuuden. Yhtiön erityisosaamista on oman pääoman hankinta kasvuyrityksille, ja sen asiakaskunta on vahvasti kansainvälinen: noin puolet asiakasyrityksistä on Suomen ulkopuolelta.